Pannari, se vähän parempi

Tämä on melkein peruspannari. Mutta ekstra kanamunalla ja kardemummalla. Jos on tarkoitus osa pannarista syödä suolaisen tarjottavan kanssa, saatan laittaa vielä extra-extra kanamunan (eli neljä). Ja voita olen käyttänyt hitusen vähemmän kun laitan punaista maitoa. Maku on tällöin täyteläisempi kuin kevytmaitoa käyttäessä, mutta rasva ei erotu pohjassa/pinnalla niin selkeästi. Ja tiesittekö, että insinöörin ja juristin erottaa viimeistään pannaritaikinasta? Insinöörin pannaritaikina on sileää ja juristin kokkareista. Johtuu siitä, että insinööri lukee ainekset, muttei ohjetta ja miettii, miten homman saa skulaamaan parhaimman lopputuloksen saavuttamiseksi. Juristi taas tekee niin kuin kirja käskee, vaikkei lopputulema olisikaan maalaisjärjen mukainen.

8dl punaista maitoa
4dl vehnäjauhoja
1 1/2dl sokeria
1tl leivinjauhetta
1tl suolaa
1tl vaniljasokeria
2 tl jauhettua kardemummaa
3 kanamunaa
50-75g voita

Kaada kulhoon puolet maidosta, lisää kuivat aineet ja sekoita tasaiseksi. Lisää sulatettu voi ja loput maidosta.  Anna turvota uunin lämpenemisen ajan. Uuniin, eka vartti 225 astetta ja toinen vartti ja tarvittaessa pidempään 200 astetta. Ripottele kuuman pannarin päälle hienoa sokeria.

Itse käytän kiertoilmamoodin sijaan normi ylä- ja alalämpöä tämän tyyppisissä leivonnaisissa, ei pinta tummu niin helposti. Ja kotiuunillamme nuo lämpötilat ovat yleensä säädetty 235 ja 215, sen verran tuossa tuntuu heittoa olevan. Tai sitten pannari nököttää uunissa 45min.

 

Loppupannari on muuten tosi hyvää seuraavana päivänä paistettuna ja liekitettynä. Xante tuo mukavan hedelmän maun, mutta onpa jaloviinaakin kokeiltu. Loraus voissa&ruokosokerissa paistetun pannarin päälle ja tikulla palamaan (ei liesituulettimen alla!). Heiluttelu ja tarjolle mansikkahillon ja kermavaahdon kanssa. Nami!